maanantai 9. kesäkuuta 2008

Hamahelmihulluutta

Kun näin ian ensimmäiset hamahelmikorut, tiesin, että jossakin vaiheessa minunkin täytyy saada tehdä jotain hamahelmistä. Kun näin Jatan suloiset möröt, tiesin, että nyt minunkin täytyy tehdä jotain hamahelmistä.

Kuvassa kaksi paria korvakoruja, nimpparilahja äidille ja rintakoruja tms. Helmiä latoessani tajusin, että ei ois kannattanut olla pihi: Ostin paketin, jossa oli alusta ja helmiä. Tarvitsisin lisää alustoja (tahtoo tehdä pyöreitä muotoja) sekä eri värejä (nyt ei oo yhtään mustaa):



Googlasin netistä ideoita ja kuvia puuhasteluihini:
Hello Kitty
toinen Hello Kitty
paljon ideoita
lisää ideoita
ja vielä lisää ideoita :)

Play.comin tilaukseni hupenee huimaa vauhtia:



Tänään ahmin Sophie Kinsellan Remember Me? -kirjan loppuun. Romaani kertoo muistinsa menettäneestä Lexistä, jonka elämä on täydellistä - vai onko? Kirja ei ehkä ollut mikään maailmaa mullistava idea, mutta silti hyvää luettavaa ja yllättäviäkin käänteitä mahtui mukaan.

Nyt vannon, että en enää ikinä (yritä) ajaa pyörällä sateenvarjon kanssa: Olen aina ollut sitä mieltä, että se on vähän vaarallista puuhaa. Tänään, kun yritin tyylikästä pysähtymistä, onnistuin jotenkin kompuroimaan ja löin jalkani kai pyörän runkoon. -> Sääressäni on kipeä mustelma.

3 kommenttia:

  1. Sinäkin! Minäkin hurahdin hamahelmiin. Sairaus kai sekin. Ostin yhden setin alustoja ja hirveän määrän helmiä ja taas on kaikki alustat täynnä silittämistä odottamassa...

    VastaaPoista
  2. Olen lapseni silityshelmiorja. Pitää tehdä pääkalloja ja merirosvoja. Niistä saa myös kivoja helminauhoja.

    VastaaPoista
  3. Milliini: Sairaus ehdottomasti, pitäisi varmaan perustaa joku vertaistukiryhmä. ;)

    Matroskin: Noiden silittäminen onkin aika rasittavaa puuhaa. Nimim. Sormenpäänsä polttanut

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.